Tänään meitä ei kiinnosta huominen

perjantai 8. marraskuuta 2013

Aah, perjantai. Tätä päivää on ootettu! Tää viikko on menny mm. Saaran synttäreitä vietellessä, Robinia kuunnellessa, kavereiden kanssa hengaillessa ja koulua stressatessa. Meillä on ens viikolla kai joku kaks koetta ja stressaan niistä paljon, koska ne kyseiset kaks ainetta eivät ole mun vahvimmat aineet - matikka ja historia. Molemmissa aineissa vaikuttaa kyllä aika paljon opettajat. Matikan opettaja, samalla mun luokanvalvoja, on niin monimutkanen opettaja, että ei hyvää päivää. Se vaan selittää ja selittää jotain mikä taas vähän poikkeaa aiheesta: "Olisi myös tälläinen toinen/monimutkaisempi tapa laskea tämä sama ja valmiiksi vaikea lasku....jota teidän ei kyllä tarvitse osata mutta aion nyt sekoittaa teidän päänne että ette osaa näitä...." En vaan ymmärrä oikeastaan mitään mitä se siellä taululla selittää. Historian opettaja taas kirjoituttaa 2 sivua kaikista Kylmän sodan kriiseistä ja hiukan selittää aiheesta, mutta en mä kumminkaan koskaan muista niitä tarinoita. Sitten katotaankin lopputunti Kakolaa/Pasilaa/opetusvideota yms. Mut se opettaja on tosi asiallinen, parhaita opettajia! Harmikseni en vaan opi paljoa mitään..
               Eilen olin pitkästä aikaa Miran kaa ja oli tosi jees! Meno oli aivan samanlaista ku ennenki, naurettiin aika kovaan äänee ja kerättii katseita, mut se on meiän tyyli. Kierreltii ympäri kaupunkii, Hämeenlinnassa ku oltiin. Me ei nähä enää nii usei, kun Mira muutti täältä Hämeenlinnaan. Mut siihen tulee kyl muutos! 
                Viikonlopun suunnitelmat on aikalailla tiedossa; Huomenna karjalaturnaukseen Suomi-Tshekki kirjotetaankohan se ees noin xd Sunnuntain suunnitelmat on vielä aikalailla auki, kun en oo iskällä, vaikka on isänpäivä. Alkuperäissuunnitelma oli, että oltas menty mummolle ja vaarille syömään. Noh, suunnitelmiin tuli muutos, koska pikkuveljellä on sählyturnaus. Tänään vaa chillaan ja laitan kasvonaamion. Rakastan chilliperjantaita!



 



So alive

maanantai 4. marraskuuta 2013

Tällä hetkellä oon tosi iloinen, kiitos erään kaverini. Hän kehuu mua aina: vaatteita, ulkonäköö, kroppaa, hiuksia jne. ja sanoo mua kauniiks ja on tosi kaateellinen mulle. Tulee aina tosi hyvä mieli! Nyt oon oppinu ottaa kiitokset vastaan, enkä enää oikeen oo silleen että "no hyi en oo", koska musta se tuntuu vähän epäkohteliaalta sitä kehujaa kohtaan. Lisäks oma mielipide itestäni on muuttunu parempaan suuntaa ja itsetuntoki kohonnu. Silti aika usein vajoon niihin ajatuksiin, että näytän iha hirveeltä yms. Mut se jännä piirre mussa on, että muiden negatiiviset mielipiteet ei pure muhun enää yhtään. Hetkellisesti saattaa harmittaa jos joku on ulkonäköä kommentoinu negatiiviseen sävyyn, mut ei ne mun mielipidettä itestäni muuta. Joskus oon sille vau, meikki onnistu tosi hyvin tai huh en näytä tänää niin hirveeltä ilman meikkiä. Kun toisaalta välillä taas en voi kestää mun ulkonäköö. Silti en vaihtais sitä kenenkää muun naamaan. Kannan tätä naamatauluu ylpeenä. Tehkään tekin niin!

Mun joulu - tai osa siitä - tuli vähä aikasemmin. Nimittäin Canon eos 1100 d on vihdoin mun! Voi sitä onnen päivää ku isäpuoli sano, että se sun kameras tuli. Oon tosi ilone! Tänää pääs ekan kerran käyttöö ja tosi tyytyväinen oon :)
            Viikonlopun olin mun isällä, ja voi sitä kiukun määrä kun perjantaina ei junat kulkenu ees viiden jälkee. Murr. Lauantaina mun kaverilla Vanessalla oli synttärit nii käytiin moikkaa sitä Tian kaa Keravalla. Tia on tullu mulle tosi tärkeeks vaik ei ollakkaa nähty niin montaa kertaa. Se on vaa niin ihana luonteeltaa!!
           






HUIVI / PIECES
NEULE / VERO MODA 
FARKUT / H&M
KENGÄT / JOSTAIN