Eli, kyselin vähän aikaa sitten mun ask.fm -tilillä, että minkälaista postausta te haluaisitte mun kirjoittavan, ja eniten ääniä sai faktapostaus itsestä ja huonepostaus, ja lupasin tehdä huonepostauksen kun 50 lukijaa on tullut täyteen. Nyt lukijoita on 51, joten tässä teille lupaamani huonepostaus. Enjoy and leave a comment what you like about my room :-)

Mun lempiväri ei ole vihreä, vaikka niin voisi mun huoneen esittelyn jälkeen luulla. Huoneesta alunperin kaksi seinää oli mintunvihreitä ja yksi seinä violetihtavan sininen (yksi seinä siis täynnä kaappeja). Ennen kuin kävimme edes katsomassa tätä taloa vuosi sitten, ajatuksenani oli tapetoida mun huone mustavalkoraidalliseksi, mutta kun näin huoneen, suunnitelma jäi sikseen. Rakastuin mintunvihreään. Äiti ei pidä mintunvihreästä yhtään, mutta vähän ajan taivuttelun jälkeen sain itää yhden mintunvihreän seinän, enkä kadu yhtään!

 Lauantaina olin pienellä shoppailukierroksella Elenan kanssa Helsingissä, ja mukaan tarttui harmaat velourhousut, meikkisivellin, käsikoru ja ylhäällä oleva paita. 14.95 New Yorker

Tänään olin pakahtua riemusta, kun tilaamani kännykän kuoret tulivat, vihdoin! Kuoret maksoivat n. 6 euroa, postitus kesti 9 päivää. Olen erittäin tyytyväinen ostokseen!

Mulle saa aina ehdottaa postaustoiveita täällä, askissa, kikissä, missä vaan, mistä saat mut kiinni. Otan toiveita mielelläni vastaan :-)

Naked truth 2

Ai mikä ihmeen Naked truth? Naked truth on haaste, jonka tein lokakuussa, jossa piti ottaa kuva naamastasi ilman mitään meikkiä, eikä kuvaa saa manipuloida. Postauksen lomassa kerroin paljon mun aknesta, joka selvästi kuvissa näkyikin. Postaus oli niin suosittu, (ainakin minun blogini julkisuusmittariin nähden) että päätin tehdä kakkososan, varsinkin kun akne on takanapäin, toivottavasti lopullisesti. Alkuperäiseen Naked truth-postaukseen pääset painamalla tätä.

Kamalia, kipeitä, punertavia finnejä ympäri naamaa. Sitä kaikkea neljä vuotta, neljä tosi pitkää vuotta. Kokeilin tosi monia aineita, jotka eivät auttaneet, pahensivat vain. Mun iho on jopa ns. palanut erään aineen takia, se kutinan määrä oli aivan sietämätön. En halua niitä päiviä takaisin, en ikinä!

Tolta mun naama näyttää nyt. Punaisista viiruista tasan kaksi on finnejä, loput on arpia. Mä kukistin aknen, ja olen erittäin iloinen ja helpottunut. Aknen hoitotuotteiden käyttöä en missään nimessä lopeta, sillä akne voi tulla helposti takaisin, enkä halua sitä. Arvet haalenevat ja paranevat ajallaan, joten luultavasti kesällä mun naama normalisoituu. En. Malta. Odottaa. Siitä on neljä vuotta, kun mun naama oli täysin puhdas. Siitä on jo niin kauan aikaa, että en edes muista miltä mä silloin näytin.

Oon kaunis. Välillä en vaan ite huomaa sitä, ja haluaisin vajota niin syvälle maan rakoon ku pystyy. Joka aamu kun katon peiliin, nyrpistän mun nenää ja päästän sanan "hyi". Kaikki ollaan kauniita, eikä kellään oo oikeutta sanoa ketään rumaksi. Kauneus on katsojan silmissä, ja on ihmisiä, jotka eivät täytä sinun kauneusihanteitasi, mutta kukaan ei ole ruma. En koskaan ollu seiskalla ilman meikkiä, lukuun ottamatta sählyturnausta, joka ei tosin ollut koululla ja siellä oli vaan silloiset seiskaluokkalaiset tytöt. Mä häpesin. Mä häpesin itteeni niin paljon. En kehdannut lähtee mihinkään ilman meikkiä, kunnes kasilla asia muuttui. Eräänä aamuna mä en vaan jaksanut meikata kouluun. "Voiei, pakko ehtiä meikkaamaan", mä ajattelin, jonka jälkeen katsoin aikaa, jolloin totesin että en kerkeäisi. Sitten aloin ajatella, miksi meikata. Minkä takia mun olisi pakko meikata, ketä varten? Varmaankin miellyttääkseni muita ja ennen kaikkea itseäni. Mä peittelin omaa itseäni, mä peittelin sitä tyttöä, joka mä oikeesti olin. En vaan tajunnut sitä. Mä jätin meikkaamatta, ja sinä päivänä meikin pois jättämisellä keräsin sen itsetunnon takaisin, minkä mä aknen ja koulukiusaamisen myötä olin osittain menettänyt. Mun iho sai hengittää, mun ajatukset sai hengittää ja mun itsetunto sai hengittää. Olin vihdoinkin oma itteni.
 Nykyään sanon monille, että emme elä täällä ketään varten, emmekä varsinkaan miellyttääksemme ketään. Kuka määrittelee käsitteet kaunis ja ruma? Jokaisen sopii miettiä sitä. Me kaikki olemme ainutlaatuisia, eikä ulkonäkö määrittele ihmisen arvoa. Olit sitten suomalainen, afrikkalainen, tyttö, poika, kristitty, muslimi, julkkis tai tavis, kukaan ei ole toistaan parempi ihmisenä. Se, miltä näytät, mihin uskontoon kuulut, tai mihin et, mitä koulua käyt, jos käyt koulua ollenkaan, ei merkkaa mitään sun ihmisarvolles. Ei ole kauaa aikaa siitä, kun Fast & Furious -leffatähti Paul Walker kuoli, ja tosi moni suri hänen puolestaan. Kuulin monen sanovan tähän tyyliin; "ihmisiä kuolee ihan turhaa liian usei." Ei sillä tarkoitettu tavallisia ihmisiä, vaan julkimoita, joita kuolee pari vuodessa. Aloin miettimään, eivätkö he tosiaan tiedä, että joka kolmaskymmenes sekunti yksi lapsi kuolee malariaan, ja n. 2 ihmistä kuolee minuutissa. Mä pidän välillä hiljaisia hetkiä kaikille niille, jotka on kuollu. Mun sukulaisille, afrikkalaisille, syöpää kärsineille, julkkiksille ja ihan tavallisille. Olipa heillä akne tai ei.
Mikään meikkivoide ei oo tähän asti pystyny peittämään finnejä ja arpia, vaan ne on tehnyt sellaisen oranssihkon ja paksun kerroksen mun naamalle. Lämpimästi toivoisin, että jos joku tietää jonkun hyvän ja peittävän meikkivoiteen tai/ja peitepuikon suhtkoht halpaan hintaan, voi sen mulle tonne kommenttiboksiin ilmoittaa, tarvisin paljon apua, ja nopeesti!

Saan kiittää forever aloeveran -tuotteita siitä, että mun akne on selätetty. Vihreä on kuorinta-aine ja oranssi on rasva. Forever aloeveran tuotteet on peräisin aloevera -kasvista, eli tuotteet ovat luontaisia. Hintaa en osaa sanoa, sillä äiti näitä mulle ostaa. Näitä voi ostaa netistä, kysymällä saat osoitteen (kun en sitä nyt tähän hetkeen muista, heh) Suosittelen lämpimästi! Muistakaa, että tulokset saattaa näkyä vasta kuuden viikon jälkeen, ja vaikka tuloksia tulee, älä lopeta! Se tulee olemaan pahin virheesi.

 Tältä mä näytän. Tossa kuvassa mä oon, ilosempana kuin koskaan. Mä oon selättäny aknen just kun luulin, ettei se oo mahollista. Ehkä mä joku päivä opin pitämään itseäni vielä kauniimpana. Kukaan ei ole ruma, ei kukaan. Mä en välitä mitä muut musta sanoo, mä en ole täällä miellyttääkseni ketään. Ota kehut hymyillen vastaan ja päästä haukut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olemme arvokkaampia kuin luulettekaan. Olkaa omia itsejänne, teistä ei ole kopiota. Maailma tarvitsee teitä jokaikistä, myös sua kuka tätä postausta tällähetkellä luet.

Minä pystyin siihen, sinäkin pystyt.

Giving up is simply not an option

Uutta viikkoa viedään --> lisää treeniä. Oon jo nyt ihan hämilläni, sillä 4 päivän treenillä sai jo jonkinmoisia tuloksia, niin vähällä! Jo kolmelta tyypiltä oon kuullu, että oon laihtunu, iha huikeeta! Kaikki tollanen hyvä motivoi mua jatkamaan, ja tätä menoa oon varmasti (toivottavasti) rantakunnossa kesään mennessä. Oon aina ollu se Mona, josta harva tykkää, ja aina oon miettiny kuinka kiva olis olla se tyttö, joka näyttää hyvältä ja josta kaikki tykkää. Vaikka mun ulkomuto muuttuis minkälaiseks, ei kaikki musta tykkäis, sehän on itsestään selvää. En haluu olla se Mona, joka muistetaan ärsyttävästä äänestä ja aknesta, vaan se Mona, joka muistetaan hyvästä kropasta ja terveellisistä elämäntavoista. Kaikki toi on mun tavotettavissa, tosin jonkinkokoisen työn takana, mutta lupaan teille, niinkuin itselleni, se kannattaa. "It's simple, just go run."

Herkkulakko oli aluks tosi vaikee ja kokoajan teki mieli karkkia ja limua ja mäkkisafkaa ja kaikkee muuta, mut nyt kun tää lakko on edennyt vähän pidemmälle, edes herkkujen ajattelu saa huonon olon aikaan. Kaikki sokerilitkut oon korvannu vedellä ja maidolla, enkä juo edes mehua. Kaikki rasva/sokeriruoat oon korvannu hedelmillä, vihanneksilla ja terveellisillä ruoilla. Tosi nopeessa ajassa oon tottunu kaikkiin terveellisyyksiin ja kaikki muu on alkanut ällöttää. Nykyään syön vaan ruisleipää vaalean leivän sijasta. Nyt kun oon päässyt näinkin pitkälle, (edellisen elämäntapamuutoksen lopetin jo kolmen päivän jälkeen, sorruin herkkuihin) en aio lopettaa.

Winds of changes are blowing

Kuten moni jo varmaan huomasikin, blogin nimi on vaihtunut, sekä ulkoasu että bannerikin on kokenut muutosta. Miksikö? Koska olin yksinkertaisesti kyllästynyt blogin nimeen ja banneriin ja ulkoasuun, eikä bloggaamisesta oikein tahtonut tulla mitään, sillä olin kyllästynyt koko blogiin. Tämä ei ollut mielestäni enää se sama blogi mihin oli mukava tulla postaamaan kuulumisia. Eihän tämä ollutkaan: huomasin että oon muuttunu hiukan. Sain jostain idean vaihtaa banneriin hieman vaaleanpunaista, ja blogin nimi tulee mun nimestä. Se "pallomerimies jne." tuntu vähän kun vaan aiheelta, ja en oikeen enää osannut tulla kirjoittamaan sinne. Nyt tuntuu että blogi olisi oma, kun omaa saman nimen. Rakastan vaaleanpunaista.
          Tänään mä ja Saara aloitettiin "projekti" 'Rantakuntoon 2014'. Kyseiseen projektiin kuuluu mm. karkkien syönnin vähentämistä ja päivittäistä lenkkeilyä. En ala vartavasten laihduttamaan, sillä mielestäni laihduttaminen esim. ruokia pois jättämällä on epäterveellistä eikä tulisi onnistumaan, sillä minä kun rakastan ruokaa. Muutenkaan ei saisi kaikkia tarvittavia ravintoaineita, eikä sillä välttämättä laihtuisi ollenkaan, eikä siinä kasvata lihaksia, mitä mä yritän tässä yhteydessä työstää. Haluan muuttaa mun elämäntapoja, sillä mulla ei ole vieläkään mitään liikuntaharrastusta, joten ehkä lenkkeily olis mulle hyvä harrastus. Joltain tytöltä luin eilen askissa, että kun hän jätti turhat karkit ja rasvat (sipsit yms.) pois ja alkoi lenkkeilemään, hän näki tuloksia tapahtuvan jo viikossa (vai kahdessa?), josta minäkin sain motivaatiota. Hän pakotti itsensä aina lenkille, vaikka ei jaksanutkaan, sillä halusi parantaa elämäntapojaan. Ehkä mäkin saan itteni päivittäin pakotettua lenkille, sillä mäkin haluun kerrankin saattaa tälläsen elämäntapaparannuksen loppuun asti. Oon alottanu tän saman kai kaks kertaa, enkä oo varmaa pitäny siitä kiinni viikkoakaan. Joka kerta oon sortunu herkkuihin ja ruokaan, mut nyt mulla on enemmän motivaatiota kuin koskaan mihinkään. Jatkossa siis blogissa pidän pikku seurantaa tästä mun projektista, mutta älkää huoliko, en todellakaan ole muuttamassa tätä urheilublogiksi. Aikaa on siis kesään asti, jolloin en kumminkaan leikkeilyä ole suunnitellut lopettaa, vaan haluaisin kesäksi olla vähän timmimpi ja lihaksikkaampi. Tämän projektin aikana en kuuntele vaakaa ollenkaan, vain se mitä nään ja tunnen, ratkaisee. En ole pudottamassa painoa, vaan huonoja elämäntapoja. Tämä vois olla se mun uudenvuoden lupaus, tosin hiukan myöhässä, mutta mielummin myöhässä kuin ei koskaan.
          Tässä lopuksi haluisin suositella teille sitä Garnierin Fructis Goodbye Damage -shampoota. On hoitanu mun hiuksia tosi hyvin, ja aion jatkossakin ostaa kyseistä shampoota. Parantaa huonokuntosia hiuksia tosi hyvin! Tykkään.
          Multa loppuu postausideat kesken! En aina haluaisi kirjoittaa kuulumisista, joten mulle saa kertoa postausideoita, jotain mitä te haluaisitte kuulla.

New stuff & how are things going in my life

Olin juuri aloittamassa kynsien hoitorutiinin, kun aloin miettimään blogini tilannetta, tänhän piti olla/täähän on lifestyle tyylinen blogi. Mutta miltäs näyttää postaukset ja niiden aikaväli milloin ne on kirjoitettu? Nolona myönnän että viimeisin postaus kirjoitettu kaksi viikkoa sitten. Kai mä voin laittaa ton joulunajan piikkiin, sillä en oo ollu kotona lomalla hirveesti, eikä kamerakaan oo ollu matkassa. Uuden vuoden kunniaksi tän blogin kirjottamisessa alkaa uus aikakausi; lisää postauksia tasaisella aikavälillä kuvien kera. Myös asiapostauksia luvassa.
          Esittelen tässä postauksessa mun saamia joululahjoja ja muita ostoksia. Yritän jokaselle tuotteelle jotain pientä infoa saada aikaiseksi, jos joku juttu tuotteessa jäi mietityttämään, kerro kommenttiboksiin mietteistäsi. Yritän löytää vastauksen parhaani mukaan!

Saara, eräs mun kavereista, käväisi jo kuukaisia sitten Ranskassa ja toi tuliaisiks Eiffel tornin, pienoiskoossa siis. Järjestelin mun pöydän uudestaan ja johan sekin löysi paikkansa, vihdoin.

1. Guessin kaulakoru 2. Suihkugeeli & vartalovoide. Tuoksu - Tropical Wind 3. Guccin hajuvesi 4. Aloe Porpolis Creme - rasva erityisesti aknelle

 1. Lumihopean lämpimän valkoiset hopeakorvakorut 2. Kaksi uutta reikää oikeaan korvaan (!love) 3. Bijou Brigitten vihreänsävyiset timantti-hopeakorvakorut

 1. "Pitkävartiset" tennarit 14.95 e, H&M 2. Musta Active sports -huppari (kuva selkäpuolelta) 24.95 e, gina tricot 3. Stretch super fix -farkut 69.95, vero moda

 1. Löysä pitkähihainen leijonaprintillä 14.95 e, new yorker 2. Musta huppari vaalealla Batmanlogolla 24.95 e, new yorker 3. Lilat velour oleskeluhousut 19.90 e, cubus (kuva vääristää väriä hiukan)

Eilen eräs tyttö meiän koulusta laitto mulle palautetta tosta edellisestä postauksesta, ja ai että ku tuli tosi hyvä fiilis! Tosi tosi harvoin tullaan laittamaan palautetta, pitkää palautetta varsinkaan muualla kuin kommenteissa. Aina on tosi kiva kuulla että jollekkin on tullut hyvä mieli tai on samaa mieltä postauksen asian kanssa. Ihanaa pitkää viikonloppua kaikille ketkä tänne blogin puolelle ovat eksyneet ! :)

HUOMIO! Mut löytää sosiaalisessa mediassa ja aplikaatioissa kaikkialta, mihin olen rekisteröitynyt (instagram, kik messenger, snapchat, ask.fm) nimellä monamikaelaa. Mulle saa tulla juttelemaan milloin vain huvittaa, kuka vaan. Askiin toivoisin vain asiallisia kysymyksiä.