"I'm Ada. I have a Down Syndrome. I'm not a Down Syndrome. I'm Ada"

keskiviikko 19. helmikuuta 2014


Minä olen Ada.
Minulla on down syndrooma.
Minä en ole down syndrooma.
Minä olen Ada.


Noi neljä hurjan pientä lausetta sisältää hurjan paljon asiaa, ja tässä postauksessa avaan niitä teille omasta näkökulmastani.

Selailin voicen uutisia, joista silmiin pisti uutinen, jossa puhuttiin "down-pienokaisen kuvan leviävän netissä", ja kiinnostuin niin, että päätin lukea. Mä liikutuin. Mä liikutuin kun katoin sen kuvan. Kuvassa tosiaan oli pieni suloinen tyttö, ja kuvan vasemmassa kulmassa kyseiset neljä lausetta. Siihen kuvaan oli saatu vangittua ajatus, joka kaikkien kannattaisi ja tulisi ymmärtää vammaisista ja toisilla tavoilla muistakin erilaisista ihmisistä. Aivan, hekin ovat ihmisiä, joilla on tunteet, persoona ja luonne. Kuten mä naked truth -postauksessa puhuin ihmisarvoista ja mikä siihen vaikuttaa, tulin siihen tulokseen, että ei mikään - se ei ole parannettavissa, eikä siihen vaikuta sukupuoli, kansalaisuus, uskonto jne., eli eikä siis myöskään sairaudet. Kuvaa en saanut tähän kopioitua, mutta kuvan jakoi Lose the label -twitter sivusto, joka pyrkii siihen, että kaikista ihmisistä, niin vammaisista kuin vammattomista puhuttaisiin aina omina persooninaan, eikä annettaisi olettaa että kaikki esim. downin syndroomaa sairastavat olisivat persooniltaan tietynlaisia. Minusta sivuston ajatus on erittäin kultainen, ja todellakin nostan hattua sivun perustajille, kun ajavat hyvää sanomaa eteenpäin. Kehitysvamma on osa ihmistä, mutta vain yksi piirre. Se ei määrittele lempiväriä, eikä lempijäätelömakua, saati sitten lempielokuvaa.

Samaista esimerkkiä voidaan käyttää monen eri asian yhteydessä: Tumma iho ihmisessä on vain ulkonäöllinen seikka, joka ei vaikuta persoonaan. Vaikuttaako esim. hiusten väri persoonaan? Ei mielestäni, ja hiusten väri ja ihon väri on tässä tapauksessa sama asia. Erilaisuus on rikkaus ja meidän jokaisen tulisi ymmärtää se. Maailma olisi erittäin tylsä, jos kaikki me olisimme saman näköisiä ja ajattelisimme samalla tavalla. Elämästä ja maailmasta katoaisi kiinnostus. Älkää tuomitko ihmisiä joita ette tunne. Kertomalla mielipiteesi henkilöstä, tunnet häntä tai et, kertoo enemmän sinusta kuin siitä henkilöstä.

Ihmisarvo on jokaisella sama, olit sitten tyttö, poika, nuori, vanha, köyhä tai rikas. Ulkonäkökään ei merkkaa mitään sun ihmisarvolles, ja jokaisen meistä pitäisi oppia rakastamaan itseään, sillä sinä olet se henkilö, johon ensimmäisenä törmäät aamulla herättyäsi ja illalla viimeinen, jolle sanot hyvää yötä. Sinä olet se henkilö, johon tutustut koko ajan, mutta et koskaan opi tuntemaan kokonaan. Sinä olet ainutlaatuinen. Minä olen ainutlaatuinen. Me olemme ainutlaatuisia.


Minä olen Mona.
Yritän parantaa maailmaa.
Minä en ole maailmanparantaja.
Minä olen Mona. 

3 kommenttia:

  1. Ihana ja asiallinen postaus. ♥︎
    http://digifruit.wordpress.com/

    VastaaPoista
  2. Itselläni on 3-vuotias pikkuveli jolla on down. Hän ei puhu , mutta osaa vähän viittoa ja taluttaa sinne paikkaan mistä tarvitsee jotakin(: Aina aamulla ensimmäisenä tulee halaamaan ja koulun jälkeen ovelle vastassa(: Hyvä ja asiaa täynnä oleva postaus♥

    VastaaPoista

Risuja ja ruusuja otetaan vastaan, mutta jokainen ymmärtänee hyvän maun rajoissa kommentoida. Hyvä kommentti piristää päivää aina :-)